lauantai 31. maaliskuuta 2012

Mahtava lauantai!

Kello on vasta puoli neljä, ja päivä on jo ollut täynnä kaikkea ihanaa ja mahtavaa!
Aamulla herättiin seitsemän maissa, ja lapset nauroivat tunnin verran meidän sängyssä, luettiin Pekka Töpöhäntää ja vaan köllittiin.
Tv pysyi kiinni koko aamun, aamupuuron (ja muutaman Frontside Ollien) jälkeen suunnattiin Myyrmanniin ihmettelemään Linnanmäen tempausta. Osallistuttiin rannekearvontaankin, mutta ei voitettu. Höh! Milla sentään sai Tunnista laite -kilpailusta Jim-patukan.
Verkkaisten ostosten jälkeen tultiin kotiin, siivoiltiin ja syötiin lounasta. Anoppi tuli miehineen kahville - kyllä, ihan kahville! - ja toivat sopivasti mukanaan mustikkapiirakan.
Kahvin jälkeen avattiin tietokone YLE Areenaa varten ja köllittiin taas sängyllä. Nyt on mukava iltapäiväraukeus, kotona on siistiä, masut on täynnä ja lapset touhuavat tyytyväisinä olkkarissa. Myöhemmin voisi suunnata vielä pihalle, ja illalla on Earth Hourin kunniaksi tulishow Paalutorilla.

Kevät saa aikaan (taas) muutosvimman, ollaan alettu jo puolitosissaan katsella asuntotarjontaa ja pohtia lainaehtoja. Jos tässä nyt ensi kevääseen saakka kuitenkin saisi itseään hillittyä. Opiskelija-asunnossa on kuitenkin aika paljon etuja.
Ollaan purettu vimmaa ostamalla uusi sänky, joka on aivan mainio, kyllä kannatti sijoittaa se ~900e. Parvekkeelle on myös ilmestynyt uusi polkupyörä, ja toinen on tulossa kevään aikana. Lisäksi ajatukset täyttyvät matkasuunnitelmista ja kesän odotuksesta.

Lauloin tänään "aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla kesä", ja Milla korjasi heti, että "aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla TAKATAKATAKATAKATAKATAKATALVI!". Semmosta.


3 kommenttia:

  1. Ihana Tyko!

    Vitsit mä oon kateellinen sulle, kun vaikutat niin hyvältä äidiltä :) Suututko edes koskaan lapsillesi? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Kiitti! En oikein tiedä miten suhtautua, tunnen itseni usein riittämättömäksi ja taitamattomaksi vanhemmaksi. Mun äidin mielestä oon liian ankara, ja päiväkodin opettajan mielestä taas toisinaan liian lepsu. Tiedä sitten, ketä uskoisi...
      Ja joo, suutun! Lähinnä Millalle, Tykolle ei vielä voi ;D

      Poista
    2. Mä luulen, että noi tunteet kuuluu kaikkien vanhemmuuteen enkä usko, että hyvää vanhemmuutta voi mitata sillä. Eikö tärkeintä kuitenkin ole, että lapset on onnellisia? Niistähän näkee, onko onnistunut vanhempana, ja mun mielestä sun lapset vaikuttaa kyllä tosi onnellisilta :)

      Poista